Oikea katuvalaistus

Valo ja liikenneturvallisuus

Valaistujen teiden ja katujen osuus onnettomuuksien vähentymisessä on osoitettu selvästi useissa norjalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Oikea katuvalaistus tekee liikkumisesta myös helpompaa, ja se lisää turvallisuuden tunnetta. Hyvä katu- ja tievalaistus on kuitenkin muutakin kuin mahdollisimman monen valaisimen asentaminen mahdollisimman moneen paikkaan.

Eräs tärkeä seikka on se, että niin valtion kuin kuntienkin taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Julkisten varojen jakamisessa on aina huomioitava, missä ja millä tavalla niistä on eniten hyötyä. Onneksi tiedämme nykyään paljon siitä, kuinka valaistusta on käytettävä, jotta sillä pystytään pienentämään onnettomuusriskejä mahdollisimman tehokkaasti.

Tievalaistuksen ja onnettomuuksien välistä yhteyttä on tutkittu viime vuosikymmeninä onnistuneesti. Sen pohjalta on havaittu, että tievalaistus:

• Vähentää henkilövahinkoja aiheuttaneita onnettomuuksia 25 %
• Vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 60 %
• Vähentää 45 % onnettomuuksia, joissa on mukana jalankulkijoita
• Vähentää risteysonnettomuuksia 35 %

Pimeässä tapahtuu enemmän ja vakavampia onnettomuuksia. Erityisen alttiita ovat vanhemmat jalankulkijat sekä nuorimmat ja vanhimmat autonkuljettajat.

Se, että nuorimmat kuljettajat ja erityisesti miehet ovat useammin osallisina onnettomuuksissa, on hyvin tiedossa. 18–19-vuotiaan aivot eivät yksinkertaisesti ole täysin kehittyneet, ja erityisesti pojat ottavat enemmän riskejä ja arvioivat vaaran helpommin väärin kuin vanhemmat kuljettajat. Myös kokemattomuus, vähemmän turvalliset autot, alkoholi ja runsas ajaminen iltaisin ja öisin vaikuttavat tuloksiin.

Vanhemmat tienkäyttäjät taas kamppailevat usein näön ja reaktioajan lyhenemistä vastaan. Vanhempien jalankulkijoiden liikuntakyky voi olla huonompi, eivätkä he pysty väistämään tai välttämään tilanteita tiellä samalla tavalla kuin muut.

Tiedämme myös, missä ja milloin tievalaistus toimii tehokkaimmin:

• Tiheään asuttujen alueiden ulkopuolella
• Suurilla tienopeuksilla
• Hyvällä säällä
• Kuivalla tiellä

Yhteistä kaikille näille seikoille on se, että ne koskevat olosuhteita, joissa tienkäyttäjät ottavat suurempia riskejä. Kaikki kuljettajat voivat joskus yliarvioida kykynsä tai unohtaa, etteivät he voi vaikuttaa siihen, mitä muut tienkäyttäjät tekevät. Oikea tievalaistus ei sinänsä auta vähentämään liian rohkeaa ajamista, mutta tilastojen mukaan riittävä valo auttaa kaikentyyppisiä tienkäyttäjiä selviytymään olosuhteista paremmin, jolloin onnettomuusriski pienentyy.

Valon määrä ja laatu

Hyvän ja huonon valaistuksen välillä on suuri ero myös liikenteessä. Monen tekijän on oltava juuri oikeita, jotta ratkaisusta tulee hyvä. Tutkimustulokset antavat paljon tietoa oikeista valinnoista:

• Enemmän valoa (Lm), tiettyyn rajaan asti
• Tasainen valo (Uo), tiettyyn rajaan asti
• Häikäisyn vähentäminen (TI)
• Hyvä värintoisto (Ra)
• Valkoinen valo, erityisesti tiheään asutuilla alueilla

On selvää, että kirkkaampi valo parantaa näkyvyyttä ja turvallisuutta, mutta valon laadulla on silti sen määrää suurempi merkitys. Tasainen valo ja mahdollisimman vähäinen häikäisy ovat tärkeitä seikkoja liian suurten kontrastien välttämiseksi, silmien totuttamiseksi valoon ja häiritsevien heijastusten välttämiseksi märillä tiepinnoilla. Silmä tottuu valon määrään, joten siirtyminen kirkkaammilta osuuksilta heikommin valaistuille alueille tekee pimeässä näkemisen normaalia vaikeammaksi. Märästä tienpinnasta heijastuva valo voi vielä voimistaa tätä vaikutusta ja vaikeuttaa lisää erityisesti vanhempien tai muuten heikkonäköisten tienkäyttäjien toimintaa.

Häikäisyn estämiseksi valaisimissa on oltava hyvä varjostusmenetelmä, ne on sijoitettava oikealle korkeudelle ja valon on jakauduttava oikein. Näiden yleisten seikkojen lisäksi valon suositusmäärässä on huomioitava tien luokitus, nopeusrajoitus, keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja sen tyyppi. Joillakin alueilla tarvitaan jatkuvaa valaistusta, esimerkiksi suojateillä, liikenneympyröissä ja tietyntyyppisissä risteyksissä.

Yksi katu- ja tievalaistuksen erityisen tärkeä tehtävä on varmistaa osaltaan kevyen liikenteen turvallisuus. Tässä yhteydessä jalankulkuristeykset ovat erityisen tärkeitä. Huonosti valaistut suojatiet voivat luoda väärää turvallisuuden tunnetta ja lisätä onnettomuusriskiä. Jalankulkijat saattavat luulla, että heidät on nähty ja että autot pysähtyvät. Autoilijat eivät puolestaan ehkä näe koko suojatietä tai sen käyttäjiä.

Jotta liikkuminen olisi mahdollisimman turvallista, jalankulkuristeyksien valaistuksesta on laadittu erityisohjeet. Niiden tarkoituksena on luoda ympäristö mahdollisimman hyvin havaittavaksi kaikille tienkäyttäjille, jalankulkuristeysten selkeä merkitseminen mukaan lukien. Tämän voi ratkaista kahdella toisistaan hieman poikkeavalla tavalla. Molemmissa pyritään luomaan mahdollisimman suuri kontrasti taustaan verrattuna. Tavat ovat:

• Negatiivinen kontrasti – jalankulkija erottuu tummana vaaleaa taustaa vasten
• Positiivinen kontrasti – jalankulkija erottuu vaaleana tummaa taustaa vasten
• Värikontrasti – jalankulkijan vaatteiden värit erottuvat tummasta/värittömästä taustasta

Valaistuksen tehostaminen tarkoittaa lisävaloja, jotka asennetaan jalankulkuristeysten molemmin puolin. Ne on sijoitettava vähintään valopisteen korkeutta vastaavalle etäisyydelle ylityspaikasta, ja niiden on valaistava riittävästi vähintään 50 metriä alueen kummallakin puolella. Valon on oltava valkoista ja sen värintoistokyvyn on oltava hyvä. Tehostetulla valaistuksella pyritään luomaan lähinnä negatiivista kontrastia.

Intensiivinen valaistus on puolestaan tapa luoda voimakas positiivinen kontrasti ja hyvä värikontrasti. Tällöin jalankulkuristeykseen pystytetään ylimääräiset valaisinpylväät, joilla ylityskohta sekä merkitään että valaistaan selvästi. Valon on oltava valkoinen, ja sen värintoistokyvyn on oltava hyvä; esimerkiksi suojatien vaakavalaistuksen voimakkuuden on oltava vähintään 80 lx. Lisäksi odotusalueilla on oltava pystysuoraa valoa vähintään 10 lx ja ajoradalla vähintään 20 lx ylityskohtaan päin.

Tunnelit ovat toinen alue, joiden valaistuksessa tarvitaan erityistä asiantuntemusta ja erikoisvalaisimia. Norjan tunneliverkosto on Euroopan laajin kilometreissä mitattuna, ja DEFA on ollut jo pitkään tämän segmentin johtava valaisintoimittaja Norjassa.

Hyvän ja tasaisen valaistuksen luominen koko tunnelin pituudelle on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on oikein mitoitetun valaistuksen suunnittelu sisäänajoalueelle. Tällä alueella siirtymä mahdollisen päivänvalon ja tunnelivalaistuksen välillä on kaikkein suurin. Jotta silmät ehtivät sopeutua riittävästi muuttuviin valaistusolosuhteisiin, sisäänajoalueen valon on valmisteltava kuljettaja tulevaan valotasoon juuri ennen tunneliin ajamista. Periaatetta kutsutaan myös nimellä adoptioluminanssi. Sisäänajoalueen jälkeen on siirtymävyöhyke, jossa valaistusta vähennetään asteittain voimassa olevien vaatimusten mukaisesti.

Koska valaistusolosuhteet voivat ilmastoalueellamme vaihdella paljon sekä päivän ja vuoden aikana, tunneleissa kannattaa käyttää ohjausratkaisuja, jotka säätävät sisällä olevaa valotasoa automaattisesti.

Talous, energiatehokkuus, ylläpito ja ympäristö

Katu- ja tievalaistuksen myönteiset vaikutukset on aina tasapainotettava infrastruktuurin, kunnossapidon ja sähkön kustannusten kanssa. Mahdollisimman hyvä laskelmasta tulee, kun valitut valaisimet ovat energiatehokkaita, huoltovapaita, kestäviä ja helposti asennettavia. Kustannustehokkaan mallin kannalta tärkeitä ovat myös ohjausratkaisut, joiden ansiosta sähköä kulutetaan vain tarpeen mukaan.

Viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut siirtyminen LED-lamppuihin on merkinnyt suoraan 70–80 % pienempää virrankulutusta saman valomäärän tuottamiseksi. LED-valaistus kehittyy edelleen nopeasti, ja sen tuotteet tehostuvat koko ajan. DEFA:n oma katu- ja tievalaisin Elite on hyvä esimerkki tästä. Elite on markkinoiden yleisimmin käytettyjä valaisimia, ja sitä on päivitetty vuonna 2014 tapahtuneen lanseerauksen jälkeen useita kertoja huipputehokkuuden ylläpitämiseksi. Vuonna 2024 lanseerattu Elect on huimat 25 % edeltäjäänsä tehokkaampi.

Huoltovapaat valaisimet, jotka kestävät kaiken, mitä pohjoiset säämme ja olosuhteemme voivat tarjota, auttavat alentamaan kustannuksia niin järjestelmän käyttöiän kuin tasaisesti palavien valojenkin ansiosta. Helppo asennus tekee valaisinten vaihtamisesta ja uusien asentamisesta nopeaa, ongelmatonta ja virheetöntä. Yksinkertainen ja joustava asennus oli aivan olennainen lähtökohta myös Eliten kehittämisessä, ja siksi valaisin tarjoaa suuria säästöjä asentajille;

“Sopimusalueillamme on usein monenlaisia pylväitä, sekä suoria että ulkonevia, ja lisäksi useita paksuuksia. Siellä Elite on aivan ehdoton. Tiedämme, että se sopii kaikkialle emmekä tarvitse lisävälineitä sen asentamiseen. Yksi kärkikoko riittää!”. – Jøran Pettersen, Gagama Elektro AS

Tunnelit ovat erityisen vaativa ympäristö. Myös valaisinten huolto ja vaihtaminen on tunneleissa erityisen vaativaa ja kallista, koska se tarkoittaa usein yhden tai kahden kaistan sulkemista. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että järjestelmästä käytetään koko käyttöiän kattavaa kustannuslaskelmaa. Tunnelin valaistus on myös pestävä säännöllisesti tiepölyn ja noen poistamiseksi, ja valaisinten on sovelluttava siihen hyvin.

Lopuksi on tärkeää miettiä jonkinlaisen ohjausratkaisun, esimerkiksi antureiden tai automaattisen yöhimmennyksen, käyttämistä. Sillä voi vähentää virrankulutusta merkittävästi, kun valaisun määrää säädetään tarpeen mukaan. Tutka-anturit voivat ohjata valoa liikenteen määrän mukaan, yöhimmennys taas alentaa valon määrää myöhään illalla ja yöllä, kun liikennettä on vähemmän.

Kaikkien modernien valaistusprojektien tapaan myös tunnelivalaistuksessa ympäristö ja kiertotalous ovat tärkeitä näkökohtia. Kierrätettävät tuotteet, pakkausmateriaalien vähentäminen, vastuullinen jätteidenkäsittely, tehokkaat prosessit sekä ympäristöystävälliset kuljetukset ovat tärkeitä työkaluja työssämme ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Valosaaste – vaikutukset ja ennaltaehkäisy

Valosaaste tarkoittaa kaikkea ylimääräistä keinotekoista valoa, joka kohdistuu jonnekin muualle kuin mihin se on tarkoitettu. Tällaisen saastumisen vaikutukset voivat olla merkittäviä sekä ihmisille, eläimille että kasveille.

Yksi puhutuimmista seurauksista meille ihmisille on se, että useimmat meistä eivät enää näe tähtitaivasta. Tutkimusten mukaan jopa 99 % kaikista eurooppalaisista elää valon saastuttaman yötaivaan alla. Lukemattomista valonlähteistä peräisin oleva valo heijastuu ilmakehän hiukkasista ja höyrystä, ja tämä hehku hämärtää ympärillämme olevan universumin. Se ei ole menetys vain tähtitieteilijöille vaan kaikille, jotka haluavat olla kosketuksissa luonnollisiin ympäristöihin.

Jokapäiväisessä elämässä varsinainen huolenaihe on kuitenkin valosaasteen vaikutus unirytmiimme. Tutkijat ovat erityisen huolissaan LED-valaisimien valkoisesta valosta. Valkoisessa valossa on enemmän sinistä väriä ja se muistuttaa enemmän päivänvaloa, jolloin aivot tuottavat vähemmän unihormoni melatoniinia. Useat tutkimukset osoittavat, että katu- ja tievalojen valosaasteet voivat aiheuttaa uniongelmia ja unettomuutta. Tämä voi lisätä paradoksaalisesti väsyneiden autoilijoiden määrää ja heikentää siten liikenneturvallisuutta.

Liiallinen valo voi vaikuttaa myös kasveihin ja eläimiin. Useat tutkimukset osoittavat, että erityisesti yöaktiiviset hyönteiset ja eläimet häiriintyvät keinotekoisesta valosta ja että se voi vaikuttaa edelleen koko ekosysteemiin. Toiset tutkimukset osoittavat, että epäluonnollinen valo voi häiritä puiden ja muiden kasvien valmistautumista edessä olevaan talveen.

Odottamattomien seurausten lisäksi valosaaste on taloudellinen ongelma. Karkaava valo on rahan tuhlaamista. Valosaasteen ehkäisemisen pitäisi siis olla jokaisen intresseissä pitkällä aikavälillä. Onneksi katu- ja tievalojen valosaasteen ehkäiseminen on sekä helppoa että kustannustehokasta.

Optimaalisen valon, parhaan kustannustehokkuuden ja mahdollisimman vähäisen valosaasteen varmistamiseksi tarvitaan pääasiassa kolme asiaa: oikea valo oikeaan paikkaan, hyvä varjostus ja hyvät ohjausratkaisut.

Kuten edellä on kuvattu, tiedämme valon oikeasta määrästä jo paljon: kuinka paljon valoa tarvitaan mihinkin halutun vaikutuksen antamiseksi. Nykyaikaisten valaisinten valon ja varjostuksen suhde on myös suunniteltu hyvin tasapainoiseksi. Sitä mukaa kun vanhat valonlähteet vaihdetaan uusiin, myös kehittyneemmät ohjausratkaisut yleistyvät, jolloin valojen ei tarvitse olla päällä tai samalla valaisutasolla koko ajan. Esimerkiksi monilla asuinalueilla alennetaan jo valotaso automaattisesti minimiin öisin.

Onneksemme katu- ja tievalaistus ei kuulu suurimpiin valosaasteen lähteisiin. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että rakennuksista, mainostauluista ja vastaavista järjestelmistä peräisin oleva valo aiheuttaa noin 80 % kaupunkien ja tiheään asuttujen alueiden valosaasteista. Yksi tärkeimmistä syistä lisääntyneeseen valosaasteeseen on niin sanottu Jevonin paradoksi. Sen mukaan tehokkaampien ratkaisujen myötä vähentyvät kustannukset johtavat kulutuksen kasvuun, joka usein ylittää alkuperäiset säästöt. Toisin sanoen markkinat reagoivat tehokkaampiin ratkaisuihin käyttämällä enemmän valoa, eivät säästämällä sähköä.

Katu- ja tievalaistuksessa kehitys etenee kuitenkin nopeasti oikeaan suuntaan. Määräykset ja standardit takaavat hyvät ratkaisut, samoin erittäin ammattitaitoiset asiakkaat ja asentajat.

Autamme mielellämme projektissasi

DEFA toimittaa joka vuosi valaisimia monenlaisiin suuriin tiehankkeisiin ympäri pohjoismaita. Ammattilaisillamme on ainutlaatuista tietoa ja kokemusta, ja he osallistuvat mielellään projektisi kaikkiin osiin. Hoidamme kaikenkokoisia tehtäviä ja vastaamme usein toimituksesta alusta loppuun.

“– Olemme työskennelleet DEFA:n kanssa useissa suurissa ja haastavissa tie- ja tunneliprojekteissa, ja he ovat aina olleet erittäin mukavia ja ratkaisukeskeisiä. He huolehtivat tiiviistä seurannasta ja tekevät paljon työtä vaatimustemme täyttämiseksi. Ei ole epäilystäkään siitä, että he tuottavat laatua”. – Jøran Pettersen, Gagama Elektro AS

Pieni ote tie- ja tunnelihankkeistamme:

• Katuvalot, Tukholma, Ruotsi
• Katuvalot, Malmö, Ruotsi
• Nesin, Ålin ja Golin kunnat, Hallingdal, Norja
• Risøy- ja Åkraparken, Rogaland, Norja
• E6 Bossekop, Finnmark, Norja
• EV69 Nordkapp tunnel, Norja
• EV69 Honningsvåg tunnel,Norja
• Elvelang-projekti Ål, Hallingdal, Norja

Haluatko keskustella kanssamme? Yhteystietomme löydät täältä